Globaali ongelma – Meillä on ratkaisu
Metsäpalot aiheuttavat jopa kolmanneksen maailman hiilidioksidipäästöistä, ilmastonmuutos kiihdyttää metsäpalojen syntymistä – meidän ratkaisumme voisi vähentää globaaleja hiilidioksidipäästöjä 10–20 %.
Ongelma – Maailma palaa kiihtyvällä vauhdilla ja korvaamatonta luontoa tuhoutuu yhä enemmän tehokkaamman palontorjuntamenetelmän puuttuessa
Sekä maastopalojen että metsäpalojen maailmanlaajuinen määrä on vuosittain noin 350 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa Intian kokoista aluetta. Global Fire Monitoring Center (GFMC) arvioi paloista vapautuvan kolmanneksen kaikista maapallon hiilidioksidipäästöistä. Osa palavista alueista aavikoituu, hiilinieluja menetetään lopullisesti ja päästökuorma vain lisääntyy.
Kaiken kaikkiaan tämä on maapallon ja ihmisten kannalta huono yhtälö. Oman kertoimensa tähän tuo vielä ilmastonmuutos, joka sekä lisää että voimistaa maasto- ja metsäpaloja. Palojen määrä ja niiden polttama alue on jatkanut kasvuaan 1980-luvulta saakka. Kuivuuden ja korkean lämpötilan myötä maastopalot ovat levinneet 41 500 neliökilometriä laajemmalle kuin normaalin ilmaston vaihtelun aiheuttamana. Menetykset ovat myös taloudellisesti merkittäviä.
Onhan meillä siihen varaa – vai onko?
Korvaamattoman osan luontoa tuhoutuessa maan pintakerrosten ja kasvillisuuden palaessa aiheutuu myös laajempi ketjureaktio. Tästä aiheutuu eroosiota, vuoristoalueilla mutavyöryjä palojen jälkeisten rankkasateiden myötä, myrskytulvia ja toisaalta äärimmäistä kuivuutta tai pahimmillaan aavikoitumista. Näin ovat syntyneet myös Saharan ja Kalaharin autiomaat.
Toisaalla, arktisilla alueilla, kuten Alaskassa, Grönlannissa, Ruotsissa ja Venäjän Siperiassa, maastopaloista ja metsäpaloista vapautuva musta hiili laskeutuu sulavan ikiroudan alueille. Musta hiili kiihdyttää entisestään jäätiköiden ja lumen sulamista, mikä puolestaan lisää ääri-ilmasto-olosuhteiden ilmenemistä. Nämä olosuhteet puolestaan voivat aiheuttaa ketjureaktion tavoin peruuttamattomia ilmastonmuutoksia. Niistä yhdessä syntyvälle ekokatastrofille ei enää voi laskea hintalappua.
Kasvavaan ongelmaan on toki kehitelty erilaisia sammutuskeinoja mutta pitkälti palot on pyritty sammuttamaan vedellä tai veden ja lisäaineiden sekoituksella sekä palavaa maa-ainesta raivaamalla. Nämä menetelmät eivät kuitenkaan riitä palon kasvaessa suureksi keinojen tehon ja hitauden vuoksi. Raivaaminen ja vesisammutus myös vaativat paljon työvoimaa paloalueella, altistaen sammutustyöntekijät vaaralle.
Me Xpyrolla olemme kehittäneet uudenlaisen tavan torjua maasto- ja metsäpaloja.
Ratkaisu – täysin uudenlainen sammutustaktiikka Bonsoguard-palontorjunta-aineilla
Nykyiset sammutusaineet ja -menetelmät eivät yksinään ole riittäviä tai tarpeeksi tehokkaita torjumaan alati kasvavaa maastopalo- ja metsäpalo-ongelmaa. Me autamme ratkaisemaan tämän globaalin ongelman kehittämillämme myrkyttömillä palontorjunta-aineilla, jotka mahdollistavat täysin uudenlaisen, ennaltaehkäisevän ja tehokkaamman sammutustaktiikan, joita ei perinteisin menetelmin pystytä toteuttamaan
Xpyro Bonsoguard -aineet eivät ole perinteisiä sammutusaineita. Bonsoguard Prefirex toimii ennakoivana palontorjunta-aineena, joka levitetään maastoon kemialliseksi palokatkoksi ennaltaehkäisevästi torjumaan metsä- ja maastopaloja paloherkillä alueilla. Bonsoguard Smolderex puolestaan on erinomainen jälkisammutusaine kytevien maanalaisten palojen sammuttamiseen. Se läpäisee kuivankin maaperän ja sammuttaa tehokkaasti turvepalot ja muut maaperässä kytevät palopesäkkeet, imeytyen lopulta myrkyttömänä maaperään.
Bonsoguard-tuotteilla on tehokkaan sammutusvaikutuksen lisäksi mahdollista estää maaston jälkisyttyminen. Ennakoivan käytön lisäksi tuotteitamme on helppo ja nopea levittää nykyisellä sammutuskalustolla palokatkoksi riehuvan palon tielle, mikä mahdollistaa riskialueiden ja -kohteiden suojaamisen. Kerran levitetty kemiallinen palokatko kestää optimaalisissa olosuhteissa useita viikkoja. Bonsoguard-aineet ovat myös kustannustehokas tapa ennakoivasti ehkäistä paloja ja niistä aiheutuvia moninkertaisia kustannuksia
Kartoitamme jatkuvasti globaaleja pilotteja ja yhteistyökumppaneita kaikilla paloherkillä mantereilla.
Mahdollisuus – 10-20 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä leikattavissa, miljardien resurssisäästöjä saavutettavissa
Arvioiden mukaan Bonsoguard-tuoteperheen avulla maailman hiilidioksidipäästöistä voidaan leikata 10–20 %. Arvioiden mukaan jopa 5 % hiilidioksidipäästöistä aiheutuu Indonesian turvepaloista.
Yksittäisistä paloista aiheutuvat kustannukset voivat myös olla järkyttäviä. Esimerkiksi Kaliforniassa vuonna 2018 riehuneen Camp Firen korvaukset nousivat useisiin kymmeniin miljardeihin dollareihin, mikä on osavaltiotasolla vuosittain kestämätön. Niistä aiheutuvat poliittiset seuraukset ovat sitten oma lukunsa.
Xpyro jalkauttaa maastopalo- ja metsäpaloalan koulutusta, valistusta ja ohjeistusta kaikkialle. Asiantuntijamme Mike Jurvélius on tehnyt globaalia työtä puoli vuosisataa kaikilla paloherkillä mantereilla. FAOn julkaisema metsäpalokäsikirja, Wildland Fire Management Handbook for Trainers, on jaettu 160 eri maahan yli 30 miljoonan ihmisen luettavaksi.
Autamme ihmisiä metsänhoidollisin toimin ja palontorjunta-ainein hallitsemaan tulta ja toimimaan sen kanssa oikein kaikkialla. Silti maailmaa palaa, kuten on aina palanut. Nykyisistä paloista suurin osa on ihmisen aiheuttamia. Ihmisen aikana on tuhottu 6 miljardia hehtaaria metsää, jäljellä on enää 4 miljardia hehtaaria.
Pelastetaanko yhdessä maailman hiilinielut?
Metsäpaloasiantuntijuutta joka mantereelta
Metsäpaloasiantutija Mike Jurvéliuksella on alallaan ainutlaatuisen laaja kokemus niin metsäteollisuudesta kuin paloturvallisuudesta. Hänen vuosikymmenien aikana alalla karttunut verkostonsa sekä tieto ja osaaminen metsäpalojen ja maastopalojen torjumisesta omiaan tiedon välittämiseksi Bonsoguardista eri mantereiden paloherkkiin kolkkiin.
Yli 50-vuotisen uransa aikana Mike Jurvélius on työskennellyt mm. Vancouverissa Kanadassa, Filippiineillä, Tansaniassa ja Afrikassa. Vuosien varrella työssä tutuksi ovat tulleet niin monet erilaiset laitteet kuin eläimetkin sekä erilaiset palokalustot ja suhtautuminen tulenkäyttöön. Mike Jurvélius on paitsi kouluttanut palontorjunta-ammattilaisia tehokkaampaan palontorjuntaan myös opettamaan turvallista tulenkäsittelyä kansalaisille. Esimerkiksi tällainen tulentorjuntakoulutus seitsemässä maassa Afrikassa on säästänyt vuosittain jopa 10–20 miljoonaa hehtaaria metsää.
Jurveliuksen asiantuntijuutta on taltioitu useisiin raportteihin ja mm. 160 eri maahan jaettuun YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n Wildland Fire Management Handbook for Trainersiin. Työnantajiin ja yhteistyöverkostoihin lukeutuvat mm. YK, FAO, Global Fire Monitoring Center GFMC sekä Global WIldland Fire Network GWFN.
